Värit ja valmistekstuurit

Tässä merkinnässä opettelemme värjäämään pintoja sekä lisäämään niihin tekstuureja. Tätä varten kannattaa avata Sketchupiin talo, jonka olemme aiemmin mallintaneet. Toki voit kokeilla tekstuureja myös muihin tekemiisi pintoihin.

Pintojen värjäämiseen ja tekstuurien lisäämiseen käytetään Paint Bucket -työkalua. Kun otat kyseisen työkalun käyttöön, avautuu Materials-valintaikkuna.

Aloitusnäkymä saattaa sinulla olla hieman erilainen.

Ensin opettelemme, kuinka pinta voidaan värjätä. Kaikki Sketchupin värit ja pintamateriaalit haetaan valintaikkunassa olevan pudotusvalikon kautta, sen jossa yllä olevassa kuvassa lukee "Materials". Perusvärit löydät, kun avaat pudotusvalikosta kohdan "Colors". Saat näkyviin perusvärit, joita löytyy valmiina yli 300. Kun olet löytänyt haluamasi värin, klikkaa sitä, jolloin se tulee valituksi. Tämän jälkeen klikkaa mallineestasi haluamaasi pintaa, jolloin kyseinen pinta värjätään kyseisellä värillä.

Jos haluat värjätä useita pintoja samalla värillä, se onnistuu siten, että valitset ensin valintatyökalulla kaikki pinnat, jotka haluat värjätä, otat käyttöön paint bucketin, ja klikkaat jotakin valitsemistasi pinnoista.

Muistutan jälleen kerran näppäinyhdistelmästä Ctrl+Z, jolla voidaan peruuttaa kaikki, mitä Sketchupissa tehdään. Jos väri ei siis miellytä, mielen muuttaminen onnistuu kyseisellä yhdistelmällä.

Seuraavaksi otamme käsittelyyn tekstuurit. Tekstuuri on kuva, jota voidaan käyttää pintoihin samalla tavalla kuin värejäkin. Yhdessä värin kanssa tekstuuri muodostaa materiaalin, joita käyttämällä pinnoista voidaan saada hyvinkin aidon näköisiä. Ohjelma sisältää useita valmiita materiaaleja, joita voidaan selata Materials-valintaikkunan pudotusvalikon kautta. Siellä on esimerkiksi nurmikkoa, tekstiilejä, metallia, tiiliä, laattoja, lasia, soraa, asfalttia, jne, jopa vettä. Kokeillaan käyttää materiaalia talon kattoon.

Avaa Materials-ikkunan pudotusvalikosta Roofing (kattomateriaali).

Valitsen tähän esimerkkiin käyttöön roofing-osion kolmannen materiaalin, ja käytän sitä talon kattoon.

Näin siis käytetään valmiita tekstuureja. Kokeile toki muitakin materiaaleja, esimerkiksi Translucent-osiosta löytyviä läpinäkyviä materiaaleja.

Kuvassa ulko- ja sisäseinään on käytetty läpinäkyvää materiaalia.

Kun värien ja tekstuurien käyttö on nyt hallinnassa, neuvotaan vielä pari niiden käyttöä helpottava niksiä. Ensinnäkin, klikkaamalla Materials-ikkunan pudotusvalikon vieressä olevaa talokuvaketta klikkaamalla saat näkyviin kaikki värit ja materiaalit, joita olet käyttänyt mallineessasi.

Huomaat, että ikkunassa näkyy useita värejä, joita ei mallineessasi ole. Tämä johtuu siitä, että ikkuna näyttää myös ne värit, joita on käytetty mallihenkilössä. Vaikka olisit poistanut mallihenkilön sen värit jäävät silti näkyviin, sillä mallihenkilö on edelleen näkyvissä Components-valintaikkunassa. Jos haluat saada ylimääräiset värit pois Materials-ikkunasta, sinun täytyy poistaa mallihenkilö myös Components-ikkunasta. Avaa Components-ikkuna ja klikkaa hakulomakkeen vieressä olevaa nuolipainiketta, jolloin avautuu valikko.

Valitse Purge Unused -komento (poista käyttämättömät). Tällöin mallihenkilö Susan häviää komponenteista. Valitse nyt Materials-ikkunasta vastaava komento, jolloin ylimääräiset värit häviävät.

In Model- valinnan kautta pääset siis selaamaan mallineessa olevia värejä ja materiaaleja ja valitsemaan niitä uudestaan käyttöön. Toinen tapa valita jo aiemmin käytössä ollut materiaali on pipetti. Pipetti otetaan käyttöön äsken käyttämämme valikkonuolen yläpuolella olevasta kuvakkeesta. Kun pipetti on käytössä, voit klikata jotain pintaa mallineessasi, jolloin kyseisessä pinnassa oleva materiaali tulee valituksi ja voit käyttää sitä muihin pintoihin.

Tekstuureihin ja väreihin liittyy myös Styles-työkalupalkki, jonka olemme aiemmin ottaneet käyttöön tässä merkinnässä. Kyseisen palkin kolme viimeistä työkalua jätettiin kuitenkin käsittelemättä. Ne liittyvät värien ja tekstuurien käyttöön, joten selostetaan ne nyt. Oletuksena palkissa on aina valittuna Shaded With Textures -valinta. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelma näyttää sekä värit että tekstuurit. Jos vaihdat valinnan kohtaan Shaded, huomaat, että kuviointi talon katosta häviää ja näkyviin jää vain tummanharmaa pohjaväri.

Jos vaihdat valinnan takaisin kohtaan Shaded With Textures, tekstuuri tulee takaisin näkyviin. Kokeile sitten vaihtaa valinta kohtaan Monochrome. Nyt sekä värit että tekstuurit häviävät näkyvistä.

Näiden valintojen avulla värit ja tekstuurit saadaan tarvittaessa pois päältä. Mitä hyötyä tästä sitten on? Ensinnäkin, voimakkaat värit saattavat vaikeuttaa mallineen piirtämistä. Jos käytössä on esimerkiksi tumma väri, pinnalla olevaa viivaa saattaa olla vaikea havaita. Toiseksi, suuri määrä erilaisia värejä ja tekstuureja hidastuttaa ohjelman toimintaa. Se saattaa kaatuilla ja hidastella. Siksi ainakin tekstuurit kannattaa kytkeä pois päältä mallineen tekovaiheessa ja päälle vasta valmista tuotosta tarkasteltaessa.

Jos haluat, voit vielä tallentaa työn, mutta tämän blogin ohjeissa emme tule sitä enää tarvitsemaan. Seuraavassa merkinnässä vuorossa on Googlen 3d-varaston esittely.

Perustyökalut, osa kahdeksan: Scale

Vuorossa on tällä erää viimeinen perustyökalu, joka on Scale. Työkalua käytetään elementtien koon muuttamiseen, ja siinä samalla myös kappaleiden muotoon voidaan vaikuttaa. Scale-ominaisuuteen olet jo ehkä törmännyt esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien yhteydessä, jos olet liittänyt tekstiin kuvan. Kuvan liittämisen jälkeen sen ympärille on ilmestynyt niin sanotut säätökahvat joista voidaan muuttaa kuvan kokoa: kuvan korkeuden ja leveyden säätämiseen on omat kahvansa sekä lisäksi kahvat, joista voidaan säätää sekä korkeutta että levveyttä. Sama periaate on myös Sketchupin scale-työkalussa, jonka avulla kolmiulotteiseen kappaleeseen saadaan säätökahvat. Kun kaksiulotteisia kuvia käsittelevissä ohjelmissa säätökahvoja ilmestyy kuvan ympärille yhdeksän, Sketchupissa yksi ylimääräinen ulottuvuus kolminkertaistaa kahvojen määrän, niitä on siis 18.

Scale-työkalua käytetään siis kappaleiden tai niiden osien koon muuttamiseen. Jos muutetaan vain osaa kappaleesta, tullaan samalla muuttaneeksi kappaleen muotoa. Aluksi kuitenkin tutkimme, miten scalella onnistuu koko kappaleen koon muuttaminen. Mallinnetaan sitä varten kuutio, jonka kaikki sivut ovat yhden metrin mittaisia.

Koska haluamme muuttaa koko kappaleen kokoa, tulee kappale valita kokonaan selectillä. Tämän jälkeen klikkaamme scale-työkalun kuvaketta, jolloin kappaleen ympärille ilmestyvät säätökahvat.

Kahvoja on siis yhteensä 18, ja ne muodostavat pareja siten, että jokaisella kahvalla on oma parinsa kappaleen vastakkaisella puolella. Kun viet hiiren osoittimen jonkin kahvan päälle, se muuttuu punaiseksi samoin kuin kyseisen kahvan pari, ja niiden välille ilmestyy punainen katkoviiva.

Jos haluat muuttaa kappaleen kaikkia pituuksia samassa suhteessa, toisin sanoen haluat säilyttää kappaleen saman muotoisena, ja haluat muuttaa vain kokoa, käytä kulmissa olevia säätökahvoja.

Kulmien säätökahvat muuttavat siis kaikkia pituuksia samassa suhteessa. Mitä kahvaa sitten kannattaa käyttää. Se riippuu siitä, minkä osan kappaleesta haluat pysyvän paikallaan. Käyttämäsi kahvan pari nimittäin pysyy aina paikallaan, ja kahva jota käytät liikkuu haluamaasi suuntaan. Tässä tapauksessa jos siis haluaisit, että kappaleen alakulma pysyy origossa, kannattaisi käyttää kuvassa oikeassa yläkulmassa olevaa punaista kahvaa.

Kun olet päättänyt, mitä kahvaa haluat käyttää, klikkaa sitä jolloin muut kahvat häviävät näkyvistä ja voit aloittaa koon säätämisen. Kun viet kahvaa hiirellä kauemmaksi sen parista, kappale suurenee, kun lähemmäksi, se pienenee. Oikean alakulman laatikossa näkyy suhdeluku, jolla kappaleen mittoja pienennetään tai suurennetaan. Jos laatikossa näkyy siis vaikkapa luku 0,90, ovat kappaleen kaikki mitat pienentyneet kymmenen prosenttia alkuperäisestä. Jos siinä näkyy 2,00, mitat ovat kaksinkertaistuneet. Kun kappaleen koko on sopiva, klikkaa hiirellä toisen kerran. Nyt voit vielä halutessasi korjata kappaleen kokoa syöttämällä haluamasi suhdeluvun näppäimistöllä ja painamalla enter. Muistathan, että kaikki toimet, mitä Sketchupissa teet, voit aina peruuttaa näppäinyhdistelmällä Ctrl+Z.

Kokeile tehdä kappaleesta vaikkapa 0,75-kertainen alkuperäiseen nähden.

Jos et halua säätää kappaleen kaikkia mittoja, vaan esimerkiksi pelkästään korkeutta tai leveyttä, se onnistuu muita säätökahvoja käyttämällä. Kun viet hiiren osoittimen jonkin säätökahvan päälle, kahvaa ja sen paria yhdistävä punainen katkoviiva näyttää missä suunnassa kyseinen kahva säätää kappaleen mittoja. Esimerkiksi kappaleen päällä ja alla olevat kahvat säätävät sinisen akselin suuntaisia mittoja, eli korkeutta. Kappaleen kyljissä olevat kahvat toimivat vastaavasti. Kun kappale on laatikko, sama onnistuisi tietysti push/pullillakin. Muokataan siksi kappaletta siten, että jos haluamme säätää sen korkeutta, tarvitsemme välttämättä scalea.

Piirrä kappaleen päälle uloke, jonka yläpintaa siirrät movella hieman sivuun siten, että ulokkeesta tulee vino.

Jos nyt haluamme tehdä koko kappaleesta matalamman siten, että mittojen oikea suhde säilyy tarvitsemme scalea. Valitse siis koko kappale ja ota scale käyttöön.

Ota kiinni ylhäällä keskellä olevasta säätökahvasta ja siirrä sitä alaspäin niin, että kappale mataloituu.

Kokeile myös kappaleen muilla sivuilla olevia valintakahvoja, joilla voit muutta kappaleen kokoa punaisen ja vihreän akselin suunnassa.

Keltaisen kehikon reunoilla olevien kahvojen avulla voidaan muuttaa yhtä aikaa kappaleen mittoja kahden eri akselin suuntaisesti. Toinen akseleista on aina sininen akseli, toinen on joko vihreä tai keltainen riippuen siitä, mikä kahvapari on käytössä.

Tämä kahvapari vaikuttaa siniseen ja vihreään akseliin.

Scale-kehikko saadaan pois kappaleen ympäriltä ottamalla käyttöön jokin toinen työkalu.
Nyt katsomme, miten kappaletta voidaan muokata scalen avulla valitsemalla vain tietty osa kappaleesta. Erilaisia tapoja muokata kappaletta on lukemattomia, ja siksi käymmekin tässä läpi vain yhden esimerkin. Lisää tapoja harjoittelemme sitä mukaa, kun niitä tulevissa merkinnöissä tarvitaan.

Harjoittelemme tekemään astian, joka levenee ylöspäin. Tehdään sitä varten ympyrälieriö, jonka sisälle koverretaan reikä push/pullin avulla. Kuvasarja opastaa ensimmäiset vaiheet.

Pyöreä pinta circle-työkalulla.

Lieriöksi push/pullilla.

Toinen ympyrä keskelle offsetilla.

Push/pullilla painetaan pohja alas.

Koska haluamme leventää vain lieriön yläpäätä, emme koko lieriötä, valitsemme vain lieriön ylätason ja sitä reunustavat viivat.

Sitten otamme käyttöön scalen. Koska meillä ei nyt ole valittuna kolmiulotteista kappaletta, vaan kaksiulotteinen taso, valintakahvoja on vain yhdeksän.

Koska haluamme, että lieriön reuna on joka kohdasta yhtä kaukana keskipisteestä, emme voi käyttää mitään näkyvissä olevista kahvapareista, sillä muutoin sen kahvan kohdalla oleva osa reunasta etääntyisi kauemmaksi astian keskipisteestä. Pääsemme ongelmasta eroon, kun painamme pohjaan Ctrl-näppäimen. Tällöin kehikon keskelle ilmestyy uusi valintakahva, joka on valmiiksi punainen.

Kun nyt viemme hiiren osoittimen jonkin muun kahvan päälle, punainen katkoviiva piirtyy kyseisestä kahvasta tähän keskellä olevaan kahvaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että valitsemasi kahva ja se kahva, joka oikeasti on valitsemasi kahvan pari, tulevat molemmat valituksi. Näin molemmat kahvat etääntyvät tai lähestyvät keskipistettä yhtä paljon. Parhaiten ymmärrät, kun kokeilet tätä käytännössä. Valitse jokin kulmassa olevista valintakahvoista (koska kasvatamme kaikkia valittuja mittoja yhtä paljon) pitäen Ctrl-näppäintä pohjassa. Vedä sitä sitten kauemmaksi keskipisteestä niin, että lieriöstä tulee jonkinlaisen maljakon tai astian näköinen.

Kuten jo totesinkin, näitä kappaleiden muokkaamistapoja tullaan opettelemaan jatkossa enemmän, tämä oli vain yksi esimerkki. Toki voit itsekin kokeilla erilaisia tapoja. Seuraavassa merkinnässä aiheena ovat värit ja valmistekstuurit.

Perustyökalut, osa seitsemän: kulmaviivain (Protractor)

Tänään on käsittelyvuorossa kulmaviivain, jota mitan tapaan käytetään apuviivojen luomiseen. Kun mitalla saadaan aikaan apuviivoja, jotka ovat yhdensuuntaisia jonkin toisen viivan kanssa, kulmaviivaimella tehtävät apuviivat saadaan tiettyyn kulmaan johonkin toiseen viivaan nähden.

Käytetään havainnollistamiseen jälleen kerran esimerkkiä. Piirrä jonkinlainen suorakulmio, koolla ei ole merkitystä. Nosta sitä push/pullilla jonkin verran ylöspäin ja ota sitten käyttöön protractor. Osoitinta lähtee seuraamaan samanlainen ympyrä kuin rotate-työkalulla. Edellisessä merkinnässä on selostettu, kuinka ympyrän asento ja väri määräytyvät. Vaikka protractorilla ei käännelläkään kappaleita, periaate on silti sama. Kertaa siis tarvittaessa edellisestä merkinnästä.

Esimerkkilaatikko näyttää tältä.

Kun halutaan tehdä oikeassa kulmassa olevia apuviivoja, ensimmäisenä klikataan protractorilla pistettä, jonka kautta apuviivan halutaan kulkevan, kuvan esimerkkitapauksessa pisteeksi on valittu kappaleen kulma.

Seuraavaksi klikataan pistettä, johon nähden apuviivan kulma lasketaan (kuvassa pisteeksi on valittu eräs piste sinisen akselin suuntaiselta viivalta, kohdasta jossa lukee On Edge).

Sen jälkeen voidaan hiirellä vetää apuviiva haluttuun kulmaan. Oikean alareunan laatikossa näkyy koko ajan kulma, jossa apuviiva on toisella klikkauksella valittuun pisteeseen nähden. Huomaat, että apuviiva lävistää koko ajan ensimmäisellä klikkauksella valitun kulman. Kun olet valmis, klikkaa haluamassasi pisteessä. Tämän jälkeen voit korjata astelukua syöttämällä näppäimistöllä haluamasi asteluvun ja painamalla enter. Apuviiva korjautuu automaattisesti haluamaasi kulmaan. Kuvassa apuviiva on piirretty 45 asteen kulmaan.

Luulenpa, että ymmärsit jo, mistä on kyse. Piirretään esimerkin vuoksi vielä toinen viiva laatikon toisesta kulmasta samaan 45 asteen kulmaan siten, että apuviivat leikkaavat toisensa.

Nyt voisimme vahvistaa kynällä apuviivat oikeiksi viivoiksi siihen kohtaan asti, jossa apuviivat leikkaavat toisensa. Kuten ns. tavallisetkin apuviivat, myös protractorilla piirretyt apuviivat voidaan poistaa Edit-valikon Delete Guides -komennolla.

Jos nyt käytämme push/pull-työkalua ja työnnämme viivojen yläpuolisen osan toiseen laitaan niin, että se häviää, jää jäljelle talon kattoa muistuttava kappale.

Protractoria voidaan siis käyttää muun muassa kattojen tekemiseen.
Seuraavassa merkinnässä käydään läpi tällä erää viimeinen perustyökalu, Scale. Sen jälkeen vuorossa ovat värit ja tekstuurit sekä 3d-varasto. Tämän jälkeen päästään varsinaisiin talon mallintamisen tekniikoihin, jotka varmasti tulevat olemaan blogin pääasiallista sisältöä tulevaisuudessakin.

Perustyökalut, osa kuusi: kääntö (Rotate)

Perustyökalut on pian käsitelty, mutta vielä niitä olisi muutama jäljellä. Tässä merkinnässä esittelen niistä yhden, kääntötyökalun (Rotate).

Kuten varmaan jo arvasitkin, rotatea käytetään kappaleiden kääntämiseen ja pyörittämiseen. Työkalua voidaan, kuten kaikkia muitakin työkaluja, käyttää joko kokonaan hiiren avulla tai, kuten yleensä teemme, syöttämällä näppäimistöltä juuri oikea asteluku, jonka verran haluamme kappaletta kääntää.

Asia on helpointa ymmärtää esimerkin kautta. Piirretään suorakulmio, jonka toinen sivu on selvästi pidempi kuin toinen ja nostetaan sitä jonkin verran.

Jos haluaisimme nyt kääntää laatikon pystyasentoon, voisimme käyttää rotatea. Kun otat rotaten käyttöön, osoitinta lähtee seuraamaan eräänlainen pyöreä viivoitin, jonka asento ja väri vaihtelevat sen mukaan, missä suunnassa olevalle pinnalle lasket viivoittimen. Asentoa ja väriä seuraamalla tiedämme, milloin voimme aloittaa kappaleen kääntämisen haluamassamme suunnassa. Väri osoittaa tässä työkalussa, minkä akselin suuntaisen janan ympäri kappale pyörii. Janan päätepiste on kohdassa jossa klikkaamme rotate-työkalulla ensimmäisen kerran. Jos viivain on siis sininen, voit kuvitella osoittimen kohdalta lähteväksi sinisen akselin suuntaisen viivan, jonka ympärillä voit pyörittää kappaletta.

Kappale pyörii sinisen akselin ympärillä.

Kappale pyörii punaisen akselin ympärillä

.

Kappale pyörii vihreän akselin ympärillä.

Jos siis haluat nostaa tekemämme kappaleen pystyasentoon, valitse se ensin kokonaan. Koska pyörittämistä harvoin tehdään ns. summassa, kannattaa heti alusta asti opetella käyttämään niin rotatea kuin moveakin ottamalla kiinni kappaleiden kulmasta. Koska haluamme nostaa kappaleen pystyyn, meidän täytyy valita pyöritysakseliksi punainen akseli. Kuva selkiyttää asiaa.

Kun olet saanut viivoittimen samanlaiseen asentoon, pyörittäminen alkaa klikkaamalla hiirellä. Ensimmäiseksi täytyy valita piste, johon nähden pyöritetty kulmamäärä lasketaan. Haluamme pyörittää kappaletta 90 astetta, joten pisteeksi kannattaa valita jokin punaiseen akseliin 90 asteen kulmassa oleva piste, siis jokin piste vihreän akselin suuntaiselta viivalta (merkitty kuvaan nuolella). Piste, jonka valitset pyörii viivoittimen keskipisteen ympärillä pyörittäen kappaletta mukanaan. Kun olet klikannut pistettä, voit ryhtyä pyörittämään kappaletta hiirellä. Oikean alakulman laatikko näyttää koko ajan asteluvun, jonka verran olet pyörittänyt. Pyöritä 90 astetta ja pysäytä pyörittäminen klikkaamalla. Näppäimistöllä voi syöttää myös tarkan asteluvun; enterin painamisen jälkeen ohjelma pyörittää kappaletta juuri oikean luvun verran.

Rotatea voidaan käyttää myös kappaleiden muokkaamiseen. Kokeile jatkaa pyörittämistä niin, että vain yksi pinta on valittuna.

Kuten moveakin, myös rotatea voidaan käyttää kopioiden tekemiseen painamalla Ctrl-näppäintä. Peruuta kaksi edellistä pyöritystä Ctrl+Z-näppäinyhdistelmällä, ja kokeile toistaa ensimmäinen pyöritys (koko kappale valittuna) niin, että painat ensin Ctrl-näppäintä.

Saimme kopion, joka on pyöritetty haluamaasi kulmaan.

Seuraavassa merkinnässä on luvassa tällä erää toiseksi viimeinen perustyökalu, kulmaviivain.

Tasot (Layers)

Tasot ovat vielä yksi keino mallineen pitämiseen järjestelmällisenä. Pääasiassa niitä käytetään kappaleiden piilottamiseen. Esimerkiksi laajan mallineen tekeminen on huomattavasti helpompaa, jos näkyvissä mallineesta vain se osa, jota kulloinkin on työstämässä.

Myös monissa muissa ohjelmissa, kuten kuvankäsittelyohjelmissa käytetään tasoja. Sketchupin tasot kuitenkin eroavat jonkin verran kuvankäsittelyohjelmien vastaavista. Suurin ero on, että vaikka Sketchupissa taso olisi piilotettuna, siihen voidaan silti vaikuttaa muiden tasojen kautta. Siksi on tärkeää tietää muutama seikka ennen kuin aloittaa tasojen käytön. Ensimmäinen on se, että kun piirrät uusia kappaleita, piirrä ne aina ns. tyhjään tasoon eli Layer0:aan ja siirrä vasta valmis kappale toiseen tasoon. Toinen on, että ennen kuin siirrät kappaleen toiseen tasoon, tee siitä aina joko ryhmä tai komponentti. Nämä siksi, että kappaleet pysyisivät samanlaisina eivätkä venyisi ja muuttuisi sen mukaan, miten muuttelet muita tasoja.

Katsotaan sitten Layers-valintaikkunaa, joka sisältää käytössä olevat tasot. Se avautuu Window-valikosta.

Aluksi ikkunassa näkyy vain Layer0, joka on aina avoinna, kun ohjelma avataan. Plus-painikkeesta voit tehdä lisää tasoja. Kokeile tehdä vaikkapa kolme uutta tasoa. Paina siis plus-painiketta kolme kertaa. Saat tasot Layer1, Layer2 ja Layer3. Kun kaksoisklikkaat tasoa, voit vaihtaa sen nimeä. Vaihda Layer1:n nimeksi "lattia", Layer2:n "seinät" ja Layer3:n "katto". Layer0 jätetään tyhjäksi tasoksi, johon uudet kappaleet mallinnetaan. Se täytyy siis aina olla valittuna, eli sen nimen edessä olevassa ympyrässä on musta pallo.

Jätä Layers-ikkuna avoimeksi. Voit toki siirtää sen haluamaasi kohtaan ikkunassa. Valintaikkunan voi myös pienentää klikkaamalla sen yläpalkkia. Samalla tavalla sen voi taas avata suuremmaksi. Nyt voisimme mallintaa yksinkertaisen talon tasoja käyttäen. Piirretään ensin lattia.

Lattia voi olla ihan tavallinen suorakulmio, kooltaan vaikkapa 5x8 metriä. Tehdään siitä heti ryhmä.

Nyt kun lattia on ryhmä, voimme siirtää sen lattia-tasoon. Se ei onnistu suoraan tasoikkunan kautta, vaan joudumme avaamaan rinnalle toisen valintaikkunan Entity Infon. Myös se avautuu Window-ikkunan kautta. Tarkista, että lattiaryhmä on valittuna. Silloin Entity Infon pitäisi näyttää tältä:

Nyt voimme siirtää ryhmän oikeaan tasoon. Avaa Layer-pudotusvalikko ja valitse sieltä oikea ryhmä, lattia. Nyt ryhmä on liitetty kyseiseen tasoon. Name-kenttään voit kirjoittaa ryhmällesi nimen, "lattia". Siitä se päivittyy suoraan myös Outlineriin. Layers-ikkunassa jokaisella tasolla on ruksi Visible-otsikon alla. Visiblen avulla säädellään tasojen näkyvyyttä. Kokeile ottaa ruksi pois lattia-tason kohdalta. Huomaat, että lattia katoaa. Kun klikkaat ruksin takaisin, lattia ilmestyy taas näkyviin. Tällä tavoin voidaan säädellä tasojen näkyvyyttä.

Seuraavaksi teemme seinät. Emme kuitenkaan voi käyttää tavalliseen tapaan push/pullia, koska se edellyttäisi, että avaisimme lattia-ryhmän muokkaustilan. Tällöin seinät tulisivat osaksi lattia-ryhmää ja -tasoa. Haluamme kuitenkin seinät omaan ryhmäänsä ja tasoonsa. Siksi joudumme käyttämään vaihtoehtoista tapaa.

Lattia-ryhmän ei tarvitse enää olla valittuna. Piirrä kynällä lattian jostain kulmasta, ylöspäin (sinisen akselin suuntaisesti) kaksi metriä korkea viiva. Jos olet piirtänyt lattian origoon kiinni, piirtäminen on ehkä helpoin aloittaa sieltä. Piirrä sitten joko vihreän tai punaisen akselin suuntaisesti toinen viiva, joka on yhtä pitkä kuin lattia (viisi tai kahdeksan metriä).

Piirrä sitten alaspäin viiva toiseen kulmaan kiinni. Kuten huomaat, pintaa ei muodostu, sillä lattia ei kuulu samaan ryhmään viivojen kanssa. Siksipä joudumme piirtämään vielä neljännen viivan takaisin lähtöpisteeseen.

Nyt pääsemme käyttämään push/pullia. Vedä seinä lattian toisen reunan tasolle (klikkaa, vie osoitin lattian toiseen reunaan ja klikkaa).

Käännä nyt kuva niin, että näet lattian alapuolen.

Piilota nyt lattiataso. Näyttäisi siltä, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lattiataso kyllä poistui näkyvistä, mutta koska push/pull-työkalun käyttö synnyttää aina laatikon, lattiaan on muodostunut ylimääräinen pinta. Valitse pinta select-työkalulla ja poista se. Nyt lattia ihan oikeasti katoaa.

Ennen kuin palautamme lattian taas näkyviin, teemme seinistä ryhmän ja liitämme sen seinät-tasoon. Kolmoisklikkaa seiniä jolloin ne tulevat kokonaan valituiksi. Tee seinistä ryhmä, ja liitä se Entity Infon avulla seinät-tasoon. Laita ryhmän nimeksi "seinät". Nyt voit palauttaa lattian taas näkyviin.

Sitten teemme vielä katon. Piirrä seinän yläreunan keskikohdasta ylöspäin 1,5 metriä pitkä viiva. Piirrä toinen viiva seinän toiseen kulmaan.

Pintaa ei taaskaan muodostu edellä mainitusta syystä joten joudumme vetämään viivan vielä seinän yläreunaa pitkin pystyviivan päähän. Sitten voit piirtää päätykolmion toisen puolen samalla tavalla ja poistaa pystyviivan. Käännä sitten kuvaa ja vedä katto push/pullilla takaseinään asti.

Poista sitten näkyvistä sekä lattia- että seinätaso.

Kun olet tehnyt katosta ryhmän ja liittänyt sen kattotasoon, olet valmis. Kokeile vielä piilottaa eri tasoja ja tuoda niitä taas näkyviin, jotta harjaannut käyttämään kyseistä ominaisuutta.

Jos sinulle joskus tulee epäselvyyttä siitä, mikä osa mallineestasi kuuluu mihinkiin tasoon, voit tarkistaa sen värikoodien avulla. Kuten varmaan olet jo huomannut, Layers-valintaikkunassa jokaisella tasolla on oma värinsä. Klikkaamalla valintaikkunan oikeassa yläkulmassa olevaa nuolta ja valitsemalla Color by layer -valinnan voit värittää kuhunkin tasoon kuuluvat kappaleet näillä väreillä.

Näin saat helposti tietää ryhmät, joihin kappaleet kuuluvat. Voit poistaa tarkistusvärit käytöstä samasta kohdasta, josta kytkit ne päälle.

Tämän merkinnän taloesimerkki ei ollut erityisen hyvä siinä mielessä, että taloa mallinettaessa kiinteästi toisiinsa liittyviä osia kuten lattiaa ja seiniä ei yleensä laiteta eri tasoille. Sen sijaan esimerkiksi talon huonekalut voisivat olla eri tasolla kuin muu talo. Talo on kuitenkin tässä vaiheessa ainoa asia, jonka mallintamista olemme harjoitelleet, joten päätin siksi käyttää taloa esimerkkinä. Jatkossa emme käytä talon eri osien näkyvyyden säätämiseen tasoja vaan Outlineria, josta eri ryhmiä ja komponentteja voidaan myös piilottaa ja palauttaa näkyviin.

Emme tällä kertaa tee talosta tämän hienompaa. Kun olemme saaneet perustyökalut ja värit sekä tekstuurit käsiteltyä, siirrymme opettelemaan talon mallintamisen tekniikoita, joissa myös tasoja tullaan tarvitsemaan.